”`html
📋 Tiivistelmä
Tämä artikkeli vertailee eri kattotyyppejä – peltikattoa, huopakattoa ja tiilikattoa – auttaen lukijaa valitsemaan parhaiten sopivan vaihtoehdon kattoremontin tai materiaalinvaihdon yhteydessä. Se käsittelee valintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten hintaa, ulkonäköä ja katon jyrkkyyttä, sekä syventyy kunkin kattomateriaalin etuihin, haittoihin ja huoltotarpeisiin. Lopuksi korostetaan ammattilaisen apua valinnassa ja asennuksessa.
🎯 Avainkohdat
- Kattomateriaalin valintaan vaikuttavat merkittävästi hinta, ulkonäkö, kaavamääräykset ja katon kaltevuus.
- Tiilikatto on äänieristävyydeltään paras ja kestävä myrskyssä, mutta painava ja vaatii säännöllistä huoltoa sammaleen sekä pinnoituksen vuoksi.
- Peltikatto on edullinen ja helppohoitoinen, mutta voi haalistua ja ruostua ajan myötä, ollen myös äänekkäämpi sateella.
- Huopakatto sopii erinomaisesti loiville ja tasakatoille, on helppo työstää ja kestää pitkään asianmukaisella huollolla, mutta kerää helposti likaa ja sammalta.
- Ammattilaisen apu on ratkaisevan tärkeää oikean kattomateriaalin valinnassa, laadukkaassa asennuksessa ja säännöllisissä huoltotöissä kattosi käyttöiän maksimoimiseksi.
📑 Sisällysluettelo
Peltikatto vai huopakatto vai tiilikatto
Mietitkö, mikä kattotyyppi taloosi parhaiten sopisi? Ylellinen tiilikatto vai edullisempi ja huoltovapaampi peltikatto? Onko edessä kattoremontti tai pohditko kattomateriaalin vaihtoa? Meiltä onnistuu katemateriaalin vaihto tiilikatosta pelti- tai huopakattoon, huopakatosta tiili- tai peltikattoon tai peltikatosta tiili- tai huopakattoon.
Me Kattoremontti Prolla remontoimme, korjaamme ja huollamme kaikki kattotyypit vankalla ammattitaidolla ja pitkän linjan osaamisella. Olipa kattomateriaalinasi sitten peltikatto, tiilikatto tai huopakatto, ammattilaisemme taitavat niksit ja salat, joilla katostasi rakennetaan näyttävä, kestävä ja toimiva kokonaisuus kotisi suojaksi. Ota yhteyttä, pyydä tarjous ja aletaan hommiin!
Kattoremontti Pro on kattoalan moniosaaja. Autamme kaikissa kattoosi liittyvissä asioissa!
Kattomateriaalin valintaan vaikuttavat tekijät
Kun uusi katto rakennetaan, sen materiaali on valittava huolella. Kattoremontti Pro asentaa laadukkaasti pelti-, tiili- ja huopakatot ja tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa sopivan materiaalin valinnassa. Oikein asennettu ja huollettu katto voi kestää jopa seitsemän vuosikymmentä.
Yksi merkittävä valintakriteeri on kattoremontin hinta, joka koostuu materiaaleista ja asennustyöstä. Uusi vesikate on aina mittava hankinta. Katon ulkonäöllä on myös suuri merkitys, sillä se vaikuttaa merkittävästi talon yleisilmeeseen ja nostaa koko rakennuksen arvoa.
Myös ulkopuoliset tekijät vaikuttavat vesikatteen valintaan. Esimerkiksi aluekohtaiset kaavamääräykset voivat sanella tarkasti rakennuksen ulkonäköön liittyviä seikkoja, kuten katon värin ja käytettävät materiaalit.
Myös katon kaltevuus eli kattokulma vaikuttaa siihen, mitä kattomateriaalia voidaan käyttää. Rakennusteknisesti jyrkäksi katoksi kutsutaan jo 3–5 asteen kulmaa, vaikka käytännössä se vaikuttaa lähes tasaiselta. Nykyaikaiset kattomateriaalit sopivat yleisesti ottaen kaikenlaisiin jyrkkiin kattoihin, mutta hyvin jyrkkä katto voi aiheuttaa haasteita työturvallisuuden osalta ja hankaloittaa asennustyötä.
Esimerkiksi erittäin jyrkälle katolle asennettavat kattotiilet voidaan joutua naulaamaan yksitellen, kun loivemmalle tiilikaton asennustyöt edellyttävät kiinnityksiä paljon harvemmista kohdista. Tämä tekee asennustyötä hitaampaa ja vaikeuttaa myöhemmin rikkoutuneiden tiilien vaihtoa. Pääsääntöisesti kattomateriaalien valmistajat antavat materiaaliensa kiinnitykseen ohjeet, joilla varmistetaan materiaalien paikallaan pysyminen ja kiinnitysten pitävyys erilaisissa olosuhteissa.
Valmistajat ovat myös saattaneet rajoittaa materiaaliensa käytön vain tiettyyn jyrkkyyshaarukkaan osuville katoille. Mikäli katto on hyvin loiva, kannattaa hyödyntää Kattoremontti Pron apua ja neuvontaa. Kovin loivalta katolta lumi ja vesi eivät poistu yhtä nopeasti kuin jyrkältä, mikä aiheuttaa omia haasteitaan. Tiilikattovalmistajilla käyttöhaarukan alapää saattaa olla 10–15 asteen kohdilla, minkä vuoksi tiilikattoja ei yleensä näe kaikista loivimmilla katoilla.
Jos kattoa ollaan uusimassa, pitää ammattilaiselta selvittää rakennuksen kattorakenteiden kunto ja kestävyys. Tiilikatto on painava, ja vanhan talon rakenteet eivät ehkä kestä sitä, mikäli talossa on aiemmin ollut jostain toisesta, kevyemmästä materiaalista valmistettu vesikatto.
Tiilikatto vai peltikatto
Tiilikatto vai peltikatto? Molemmissa on etunsa, ja kattomateriaalin valintaan vaikuttaa moni seikka omista mieltymyksistä asuinympäristöön.
Vesikaton äänieristävyys on eräs asumismukavuuteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi liikenteen melu ja sateen ropina voivat häiritä talon asukkaita. Kattomateriaalin paksuus on yleensä suoraan verrannollinen äänieristyksen tehokkuuteen. Tiiltä pidetään kattomateriaaleista hiljaisimpana, eikä tuuli tai myrsky yleensä häiritse talon asukkaita.
Peltikattoihinkin on nykyään saatavilla lisävarusteina äänieristyselementtejä, jos sade häiritsee liikaa. Tiilikatto on myös kestävä myrskyn sattuessa, sillä se ei lähde helposti tuulen mukaan.
Tiilikaton ja peltikaton sammaleenpoisto ja muut kunnossapitotyöt
Sammal tuhoaa tiilikaton. Katolle kerääntyneet eloperäiset materiaalit keräävät kosteutta, mikä hidastaa katon kuivumista. Sammal aiheuttaa tiilikattoon maatumisilmiön kuluttamalla tiiliä ja voi synnyttää tiileen syöpyneitä reikiä. Tiilikatto vaatii siis jonkin verran hoitotoimenpiteitä.
Kattotiilet tulee puhdistaa ja tarkastaa säännöllisesti, ettei sammalta kertyisi. Tarkoitukseen on saatavilla useita kattopesuaineita, ja työn voi myös teettää. Tiilikatto voidaan suojakäsitellä pari kertaa vuosikymmenessä, mikä auttaa pitämään kattoa kunnossa ja helpottaa säännöllisiä puhdistustöitä.
Tiilikatto tulisi maalata eli pinnoittaa ensimmäisen kerran 20–30 vuoden kuluttua asennuksesta, jonka jälkeen se uudelleenmaalataan tarpeen mukaan 10–20 vuoden välein.
Sammalta pidetään enemmän huopa- ja tiilikattojen ongelmana, mutta sitä pesiytyy myös peltikatoille. Peltikatto ei tarjoa samanlaista kasvualustaa ja kiinnittymismahdollisuutta sammaleelle kuin huopa- ja tiilikatto, joista etenkin tiilikatto vanhetessaan muuttuu huokoisemmaksi. Mikäli peltikate on loivahko ja rakennuksen vieressä kasvaa puu, katolle pääsee orgaanista ainetta, josta sammaleen muodostuminen saa alkunsa. Peltikaton sammaloitumisongelmaan auttaa yleensä vesikatteen kattokulman jyrkennys tai talon lähellä olevien puiden karsiminen tai kaataminen. Myös peltikaton sammaloitumisen torjuntaan auttaa sen peseminen ja maalaaminen.
Peltikatolla olevien lumiesteiden alta saattaa keväisin löytyä vihreää ainesta, joka vaikuttaa sammaleelta. Kyseessä on kuitenkin yleensä katolta talven aikana irronnut humustyyppinen aines, joka ei ole varsinaista sammalta. Humus lähtee puhdistuksen yhteydessä helposti pois.
Tiilikatolta voi joutua pudottamaan lunta talvisin, jotta katon rakenteet eivät rasitu, sillä tiilikatto on jo itsessään painava. Peltikatoilta lumi yleensä putoaa itsekseen, mutta peltikatoltakin voi joutua pudottamaan lunta, mikäli se ei ole tarpeeksi jyrkkä.
Ajan kanssa tiilikaton tiilet irtoilevat, ja niitä pitää paikkailla. Peltikatto tulee vanhetessaan epäsiistin näköiseksi, kun pinta haalistuu, sen kiilto katoaa ja se alkaa mahdollisesti ruostuakin. Mikäli katto on muuten ehjä, peltikatto voidaan maalata sen ulkoasun kohentamiseksi ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Myös peltikaton kuntoa tulee tarkkailla, sillä kaikki korjaamattomat pintaviat lyhentävät sen käyttöikää.
Peltikaton ongelmat liittyvät useimmiten pinnoitteen kulumiseen ja ruosteeseen ja niiden aiheuttamiin reikiintymisiin. Isoimmilta vahingoilta säästytään, kun viat korjaa ajoissa. Ennen paikkamaalausta naarmukohdat puhdistetaan liasta lakkabensiinillä, ja kuivumisen jälkeen ne paikataan siveltimellä kerran tai pari. Peltikate tulee huoltomaalata 10–30 vuoden kuluessa asennuksesta, olosuhteista ja käytetystä maalista riippuen.
Peltikatto on siis kestävä ja helppohoitoinen, sillä sille kerääntyy vähemmän roskia ja kevyenä materiaalina se ei rasita talon rakenteita kuten painavammat vesikatot. Peltikatto on myös edullisempi rakentaa kuin tiilikatto. Tiilikatto on kuitenkin paljon näyttävämpi, se kohentaa talon yleisilmettä ja arvoa, ja lisäksi tiilikatolla on peltikattoa huomattavasti parempi äänieristysominaisuus. Tiilikatto on kalliimpi, mutta se voi kestää jopa noin 70 vuotta. Peltikatto kestää oikein huollettuna noin 50 vuotta.
Peltikatto vai huopakatto
Kumpi sopii paremmin, peltikatto vai huopakatto? Huopakatto on yleinen kattomateriaali vapaa-ajan asuntoihin, kesämökkeihin ja piharakennuksiin. Huopakattoa ei aina pidetä kovin hohdokkaana, mutta saatavana on myös palahuopaa, jolla katon ulkoasusta saadaan huomattavasti näyttävämpi.
Huopakattoa pidetään yleensä ainoana hyvänä vaihtoehtona erittäin loiville katoille ja tasakatoille. Huopakatto toimii silti myös jyrkillä katoilla ja hyvin erilaisissa rakennuksissa, myös sellaisissa joiden katoissa on paljon erilaisia muotoja ja läpivientejä. Huopa- eli bitumikattoa on helppo työstää, ja liitoksista ja läpivienneistä saadaan hyvin tiiviit.
Huopakatot ovat kehittyneet paljon viime aikoina, ja ne saattavat asianmukaisesti asennettuina ja huollettuina kestää yhtä kauan kuin peltikatto, eli jopa puoli vuosisataa. Huopakatto sopii ulkoasunsa puolesta moniin erilaisiin rakennustyyppeihin ja -tyyleihin. Hyvin hoidettu huopakatto voi monen mielestä olla kauniimpi kuin peltikatto, joka haalistuu ja mahdollisesti myös ruostuu ajan kanssa.
Huopakaton ja peltikaton sammaleenpoisto ja muut huoltotyöt
Huopakatto kerää hoitamattomana pintaansa likaa ja sammalta. Sammal aiheuttaa kosteushaittoja ja saattaa heikentää myös saumojen pitävyyttä. Kosteushaitat syntyvät, kun sammal siirtää kosteutta huopakatteen pinnalta kohti juuriaan eli sammalrihmastoa. Tällöin kosteus pääsee vesikatteen alusrakenteisiin. Saumakohdissa tämä edistää liitosten aukemia ja halkeilua.
Auringon säteily saattaa rasittaa huopakatteen pintaa, sillä se kuivattaa sitä ja vähentää huopakermien joustavuutta. Tämä edistää halkeamia, joista katto alkaa ajan kanssa vuotaa. Vain säännöllisellä puhdistuksella huopakatto pysyy ehjänä ja vedenpitävänä.
Peltikatoillekin voi kertyä sammalta olosuhteiden ollessa suotuisat, eli jos peltikatto on kovin loiva ja sen vieressä kasvaa puu, jonka eloperäinen aines kertyy katolle. Yleisesti ottaen peltikatto on kuitenkin paljon helppohoitoisempi, sillä sen materiaali ei tarjoa yhtä suotuisaa kasvu- ja kiinnittymisalustaa sammaleelle kuin huopakatto.
Sammaleen ja auringon säteilyn aiheuttamien vahinkojen torjunta huopakatolla edellyttää siis säännöllistä katon irtoroskien poistamista ja katon puhdistamista. Pestylle huopakatolle voidaan tehdä myös sammaleenestokäsittely, joko itse tai teetettynä. Käsittely voidaan uusia muutaman vuoden välein.
Tarvittaessa tasahuopakatto voidaan myös pinnoittaa uudelleen. Pinnoituksen yhteydessä katto myös vesieristetään uudelleen ja läpiviennit, mahdolliset vuotokohdat ja halkeamat sekä nurkat vahvistetaan tarvittaessa vahvikekankaalla. Tämän käsittelyn jälkeen huopakatto on taas vesitiivis, ja sen pinta on joustava ja auringon UV-säteilyä kestävä.
Kuten peltikatto, myös huopakatto on Suomen sääolot hyvin kestävä. Se kestää pakkasta, lämpötilojen vaihtelua ja jään sekä lumen aiheuttamia rasituksia. Peltikatto saattaa kuitenkin olla vähemmän hoitoa vaativa, joskaan ei yhtä tyylikäs vaihtoehto. Huopakatto sopii myös useimpiin kattomalleihin ja -tyyppeihin kuin peltikatto.
Huopakatto vai tiilikatto
Huopakatto vai tiilikatto? Tiilikatto voi tulla kalliimmaksi asennusvaiheessa kuin huopakatto, mutta tiilikaton käyttöikä voi olla jopa 20 vuotta pidempi kuin huopakaton, mikä sekin oikeaoppisesti asennettuna ja huollettuna kestää viitisenkymmentä vuotta.
Huopakatto on hiljainen, mutta tiilikatto on kaikista katemateriaalivaihtoehdoista ääntä läpäisemättömin. Huopakatto sopii useammalle katolle kuin tiilikatto. Tiilikattoa ei yleisesti ottaen voi asentaa kovin loivalle katolle eikä tasakatolle, kun taas huopakaton voi.
Huopakatosta saadaan myös helpommin tiivis läpivientien ja liitosten kohdalta, joten se on monikäyttöisempi kuin tiilikatto. Tiilikatto sen sijaan on komea, nostaa talon arvoa eikä lennä tuulen mukana. Kevyempi huopakatto ei rasita talon rakenteita kuten painava tiilikatto, mutta auringon UV-säteily saattaa kuluttaa sen pintaa ja ajan kanssa aiheuttaa halkeamia.
Huopakaton ja tiilikaton sammaleenpoisto sekä huoltotyöt
Tyypillisesti sammal on sekä tiili- että huopakattojen ongelma. Ainoa tapa torjua sammaleen aiheuttamia kosteushaittoja on suorittaa katon puhdistukset ja pesut säännöllisin väliajoin.
Sekä tiili- että huopakatto tarjoavat sammaleelle hyvän kasvualustan, jos eloperäistä ainetta ei katolta säännöllisesti poisteta. Huopakatto saattaa olla sammaleelle jopa otollisempi kasvualusta kuin tiilikatto, mutta kun tiilikate ajan kanssa muuttuu huokoisemmaksi, on sammaleenkasvua torjuttava tiheästi myös tiilikatoilla. Tiilikatto tulee myös maalata uudelleen säännöllisin väliajoin sekä mahdollisesti irronneet tiilet pitää korjata nopeasti. Tosin myös huopakattoon voi syntyä ajan, auringon, kosteuden ja sammaleen myötävaikutuksesta halkeamia, jotka tulee korjata mahdollisimman nopeasti.
Ei ole yhtä pätevää vastausta siihen, valitako huopa-, tiili- vai peltikatto. Valinnassa kannattaa tutustua huolella moniin asennukseen ja käyttöikään vaikuttaviin seikkoihin, jotta osaa valita juuri omalle rakennukselle parhaiten sopivan katemateriaalin. Kattoremontti Pro osaa auttaa niin valinnassa, asennuksessa kuin myöhemmissä korjaus- ja huoltotöissä, oli kyseessä sitten tiili-, huopa- tai peltikatto. Kattoremontti Pro myös asentaa laadukkaasti ja ammattitaitoisesti kaikki katot ja kattomateriaaleille annetaan niiden valmistajien myöntämät pitkät takuut.
”`
