Kattotyypit ja kattorakenteet

Erilaiset kattotyypit ja kattorakenteet on syytä käydä läpi ammattilaisen kanssa jo talon suunnitteluvaiheessa. Kattoremontti Pro on alansa asiantuntija ja auttaa oikean kattotyypin ja kattorakenteen valinnassa.

Asennamme laadukkaasti pelti-, tiili- ja huopakatot. Rakennamme katot aina harjakatoista ja taitekatoista tasakattoihin – aumakattoa ja pulpettikattoa unohtamatta. Valitsemalla Kattoremontti Pron voit luottaa siihen, että kattosi on asennettu ammattitaidolla. Lisäksi se näyttää hyvältä!

Katto näkyy kauas ja vaikuttaa huomattavasti talon yleisilmeeseen. Laadukas ja hyväkuntoinen katto myös nostaa rakennuksen arvoa merkittävästi. Siksi on tärkeää pitää katosta huolta. Oikein asennettu ja tasaisin väliajoin huollettu katto kestää kymmeniä vuosia. Meiltä saat katollesi laatutakuun.

Kattoremontti Pro osaa valita rakennuksellesi parhaiten sopivan kattomateriaalin. Autamme valinnan lisäksi asennuksessa sekä myöhemmin korjaus- ja huoltotöissä oli kyseessä sitten tiili, huopa- tai peltikatto. Kattoremontti Pro asentaa ammattitaitoisesti ja laadukkaasti kaikki katot ja kattomateriaalit.

Kattotöiden aikana tarkastamme poikkeuksetta kattojen yleisilmeen. Ilmoitamme myös asiakkaalle mahdollisista havainnoista ja teemme tarvittaessa tarjouksen myös muista kattotöistä. Saat kaikki kattotyöt ja varustelut Kattoremontti Pron kautta!

Kattoremonttiin voi hakea tueksi rahoitusta. Tällöin remontin rahoittaminen on usein helpompaa ja kukkarolle kevyempi vaihtoehto. Rahoitusta lyhennetään siis kuukausittain tasaerissä. Tällöin takaisinmaksuun on myös helpompi varautua. Lainaa voi halutessaan maksaa myös suuremmissa erissä tai kuitata kerralla koko luoton, mikäli tällainen mahdollisuus ilmaantuu.

Muistathan, että kattotöistä saa myös kotitalousvähennyksen! Se kannattaa hyödyntää poikkeuksetta niin pienen huoltotyön kuin ison remontin kohdalla.

Erilaiset kattotyypit ja vesikattoratkaisut

Tavallisimmat kattotyypit pientaloissa ovat harjakatto, aumakatto, tasakatto sekä pulpettikatto. Vesikattoratkaisut – niiden muoto ja toimintatapa – vaikuttavat kantavien seinien ja pilareiden sijoitteluun talon pohjapiirustuksissa ja suunnitteluvaiheessa.

Katon kaltevuus vaikuttaa muun muassa huonetilojen korkeuteen ja sisäkaton mahdolliseen kaltevuuteen. Sen sijaan kaltevuus vaikuttaa myös katemateriaalin valintaan, koska loiva katto rajoittaa käyttökelpoisten vaihtoehtojen määrää. Ei siis ole yhdentekevää, minkä kattotyypin tai vesikattoratkaisun kodilleen valitsee.

Kaikki kattotyypit ovat toimivia, kunhan ne on rakennettu oikein. Siitä huolimatta on syytä pitää mielessä, että mitä yksinkertaisempi kattotyyppi on, sitä varmemmin katto toimii halutulla tavalla. Eroja esiintyy myös kattotyyppien huolto- ja puhdistustarpeessa.

Harjakatto eli satulakatto

Harjakatto on kattotyypeistä yleisin. Jotkut saattavat käyttää harjakatosta myös nimitystä satulakatto. Harjakatto koostuu yleensä kahdesta symmetrisestä lappeesta, jotka nousevat ja kohtaavat talon harjalla. Kattotyyppinä harjakatto sopii neliön tai suorakaiteen muotoiseen rakennukseen.

Harjakatto on toimiva ja helppo kattoratkaisu. Läpiviennit voidaan sijoittaa harjalle, jolloin vesi pääsee esteettömästi virtaamaan pois katolta. Harjakaton yläpohja on helppo tuulettaa. Ilma otetaan rakennuksen sivuräystäiltä ja poistetaan päädyistä painovoiman myötä.

Harjakaton kattomateriaaliksi sopivat lähes rajoituksetta kaikki vaihtoehdot, koska katon kaltevuuteen on helppo vaikuttaa. Harjakaton kattotuoleja on monipuolisesti saatavana tehdasvalmisteisesti, jolloin katon rakentaminen helpottuu sekä nopeutuu.

Harjakatosta on myös versio, joka ei ole niin symmetrinen. Murrettu harjakatto, jota kutsutaan myös kaksisuuntaiseksi pulpettikatoksi tai kaksilappeiseksi pulpettikatoksi.

Aumakatto

Aumakatto on keskeltä harjakaton kaltainen, mutta talon päädyt laskeutuvat jyrkän harjan sisään loiviksi kolmion muotoisiksi lappeiksi. Aumakatto on näyttävä, mutta teknisesti harjakattoa, tai esimerkiksi pulpettikattoa vaativampi ratkaisu. Aumakattoon tulee liitoskohtia, taitteita, jotka tekevät rakenteesta monimutkaisemman ja alttiimman vaurioille kovassa rasituksessa.

Koska aumakatossa ei ole harjakaton kaltaisia päätyjä, toteutetaan tuuletus useimmiten harjaosasta tuulettuvana, sekä katolle asennettavilla tuuletusputkilla, joihin voidaan lisäksi liittää alipainetuulettimia.

Kun talo on suorakaiteen muotoinen ja pitkä, aumakatto on kätevä ratkaisu keventämään talon ilmettä suhteessa siihen, kuin katto toteutettaisiin harjakattona.

Meiltä saat kokeneet kattoammattilaiset aumakaton kattotöihin, aina huollosta korjaukseen ja kattoremonttiin.

Mansardikatto ja taitekatto

Mansardikatto ja taitekatto ovat eräänlaisia harjakattoja. Mansardikatto eroaa taitekatosta vain, että taitekatto on kaksilappeinen, kun taas mansardi on nelisivuinen. Mansardikatto on periaatteessa nelisivuinen taitekatto.

Taite- ja mansardikatto on harjakaton variaatio. Mansardi- ja taitekaton lappeet rakentuvat harjalta ensin loivempaan lappeeseen, jonka jälkeen lappeet jyrkentyvät. Mansardikatto on suhteellisen näyttävä ja sitä voi nähdä mm. ylväiden, iäkkäämpien rakennusten kattoratkaisuna. Mansardikaton ja taitekaton rakenne ja tällöin myös tekninen toteutus on vaativa, sillä taitteet on saatava tiiviiksi ja kestäviksi rasituksia vastaan. Taitekaton avulla ullakolle saadaan käyttökelpoista huonetilaa ilman, että rakennuksen kokonaiskorkeus kasvaa.

Mansardikaton korjaukset, huollot ja remontit toteutetaan viimeisen päälle pieteetillä.

Pulpettikatto

Pulpettikatto on nimitys katolle, jossa on yleisimmin vain yksi lape. Pulpettikatto on omiaan rakennuksiin, joissa halutaan ottaa käyttöön ylin kerros astetta tehokkaammin kuin harjakatossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suurempaa huonekorkeutta toisella puolella rakennusta.

Pulpettikatto on tasakatosta käytännöllisempi versio. Lape on yleensä loiva, mutta riittävän jyrkkä poistamaan veden katolta. Pulpettikaton tuuletus toteutetaan niin, että ilman tulo tapahtuu alaräystäällä ja poisto yläräystäällä.

Pulpettikatossa voi olla myös toinen lape, joka on isompaa lapetta huomattavasti lyhyempi ja jyrkempi. Lape voi olla myös eri tasossa, jolloin kattoa kutsutaan myös murretuksi harjakatoksi. Lappeiden väliin voi jäädä ikkunoita ja kaksilappeinen pulpettikatto sopii upeasti esimerkiksi jyrkkään rinteeseen.

Tasakatto

Tasakatto on nimensä mukaisesti tasainen, tai ainakin lähellä tasaista. Tasakattojen kulta-aikaa oli 60- ja 70-luvuilla. Tasakatto luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Tasakatolta veden on vaikea päästä pois ja kate saattaa olla pitkänkin aikaa kostea sateen jälkeen. Vedenpoisto toimii muista katoista poiketen kattokaivojen kautta. Talvella lumi voi koitua suureksi ongelmaksi, sillä tasakatolta lumi ei pääse itsekseen poistumaan. Lumen keräytyminen voi aiheuttaa kattoon painaumia, jotka taas keräävät vettä seisomaan. Tasakaton tuuletus on haasteellista toteuttaa ja vaatii useimmiten alipainetuulettimia.

Aluskatteita nähdään usein kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä. Näissä kuitenkin rakenteet ovat betonia, joten lumen paino ei aiheuta ongelmia. Myöskin tuuletus ja muut ratkaisut ovat näissä eri tavalla toteutettu kuin huonoon maineeseen tulleet, kotitalousrakennuksiin kyhätyt tasakatot.

Omakotitalon, kesämökin ja rivitalon suosituimmat kattotyypit

Omakotitalon, kesämökin ja rivitalon suosituimmat kattotyypit määräytyvät niin tilaajan kuin aluekohtaisten kaavamääräysten mukaan. Aluekohtaiset kaavamääräykset saattavat sanella hyvinkin tarkoin rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia seikkoja. Yksi näistä on kattotyyppi, mutta myös rakennuksen ja katon väri sekä materiaali.

Harjakatto on kattotyypeistä yleisin ja se sopii niin omakotitalon, kesämökin kuin rivitalonkin katolle. Suosituimmat kattotyypit tai -materiaalit määräytyvät osittain myös vuosikymmenten mukaan: tällä hetkellä trendinä voi olla ekologinen tiilikatto, mutta muutamaa vuosikymmentä aiemmin tilanne oli toinen.

Kattorakenne tai katon rakenne osana talon julkisivua

Kattorakenne tai katon rakenne on yksi tärkeimmistä valinnoista pientaloa rakennettaessa. Erilaisia vesikattotyyppejä on tarjolla runsaasti. Rakennuttajan ja suunnittelijan on yhdessä löydettävä kattorakenteen oikea ratkaisu. Katon rakenteesta puhuttaessa on kyse vesikaton muodosta, yläpohjarakenteesta, kattomateriaalista sekä väristä. Kattorakenne – erityisesti vesikatto – on tärkeä osa julkisivua, mutta myös tilaratkaisua.

Peltikaton rakenne ja alusrakenne

Peltikatto on ylivoimaisesti käytetyin vesikattotyyppi Suomessa. Niiden yleistymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa peltikaton melko edullinen hankintahinta sekä valmiit tuotepaketit. Peltikatto on kuitenkin pitkäikäinen ja kestävä, jolloin sen kulut pienenevät vuosi vuodelta.

Peltikaton rakenne valmistetaan usein kuumasinkitystä ja muovipinnoitetusta teräspellistä, mutta sen materiaalina voidaan käyttää myös kuparia, sinkkiä tai ruostumatonta terästä. Peltikattojen päätyypit ovat profiilipeltikate, rivipeltikate ja pystysaumakate.

Peltikaton alusrakenteilla luodaan tukeva pohja katelevyjä varten. Peltikaton alusrakenteisiin kuuluvat aluskate, ruode ja tuuletusrimat.

Tuulella ja sateella peltikatto voi olla äänekäs. Myös lumenestosta on talvisin erikseen huolehdittava. Peltikaton rakenne on kevyt ja se on nopea asentaa.

Tiilikaton rakenne ja alusrakenne

Tiilikatto on viime vuosina kasvattanut suosiotaan, sillä se on ekologinen, kestävä ja hiljainen valinta. Tiilikatto pitää lumet talvisin katolla. Tiilikaton rakenteen ja materiaalin vuoksi on ensisijaisen tärkeää ottaa tiilikaton paino huomioon lujuuslaskelmissa.

Tiilikaton alusrakenteen tai aluskatteen tehtävä on estää veden, lumen sekä roskien pääsy kattorakenteisiin. Alusrakenteen on oltava vahva, sillä tiilikaton alusrakenteen on kestettävä asennuksen ja käytön aikaiset rasitukset.

Hengittävä alusrakenne on eräänlainen vakuutus kosteusvaurioita ja hometta vastaan. Aluskate tiivisteineen tulisi valita ja toteuttaa siten, että se olisi ainut kattomateriaali ja varsinainen katto asennettaisiin päälle ainoastaan ulkonäöllisistä syistä.

Tiilikatto roskaantuu varsin helposti, joten sen puhdistamiseen ja huoltoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Huopakaton rakenne ja alusrakenne

Huopakatto on kestävä kattomateriaali. Se on suosittu varsinkin tasakattoisissa tai loivakattoisissa rakennuksissa. Huopakaton rakenne kestää hyvin erilaisia sääolosuhteita tai lämpötiloja.

Huopakaton materiaali ja rakenne on taipuisaa ja se kiinnittyy tiiviisti. Huopakatto on hiljainen kattomateriaali, joka pitää karheutensa ansiosta lumen hyvin paikoillaan.

Huopakaton alusrakenteena käytetään joko umpilaudoitusta tai puulevyalustaa. Puulevyalustan etuna on, että se jäykistää kattorakennetta laudoitusta paremmin. Alusrakenteen päälle asennetaan aluskermi, jonka päälle kiinnitetään huopakattolaatat ilman tuuletusrakoa.

Katon tuuletus ja tuulettuva kattorakenne ovat tärkeitä rakentaessa

Katon tuuletus ja tuulettuva kattorakenne ovat tärkeitä rakentaessa omakotitaloa, kesämökkiä tai rivitaloa. Kattotyypillä ja katon rakenteella on huomattava rooli katon tuuletuksessa. Harjakatto on helppo tuulettaa: ilma otetaan rakennuksen sivuräystäiltä ja poistetaan päädyistä painovoimaisesti. Sen sijaan aumakaton tuuletus on vaikeampaa, sillä tuuletusilma ei pääse päädyistä ulos. Katon tuuletus voidaan ratkaista tuulettuvan harjan avulla tai katolle asennetuilla tuuletusputkilla, joihin kytketään tarvittaessa alipainetuulettimia. Pulpettikaton tuuletus on yleensä helppo ratkaista: ilman tulo tapahtuu alaräystäällä ja poisto vastaavasti yläräystäällä. Katon tuuletus ei kärsi, vaikka sisätilojen katto tehtäisiin samaan kaltevuuteen kuin lape. Tasakatto on kattorakenteena haastavin. Riittävän tuuletuksen järjestäminen on omakotitalojen kattorakenteissa erittäin vaikeaa, kun kyse on tasakatosta. Tuuletuksen aikaansaamiseksi on käytettävä alipainetuulettimia, koska ilmanvaihto ei tasakaton rakenteessa toimi painovoimaisesti.

Katon tuuletusta on syytä miettiä heti rakennussuunnitelmaa tehtäessä. Kattoremontti Pro auttaa ammattilaisen ottein valitsemaan rakennukselle juuri oikean ratkaisun.