Peltikatto vai huopakatto vai tiilikatto

Mikä kattotyyppi taloosi parhaiten sopisi? Ylellinen tiilikatto vai edullisempi ja huoltovapaampi peltikatto? Onko kattoremontti edessä tai oletko pohtinut kattomateriaalin vaihtoa? Meiltä onnistuu katemateriaalin vaihto tiilikatosta pelti- tai huopakattoon, huopakatosta tiili- tai peltikattoon tai peltikatosta tiili- tai huopakattoon.

Me Kattoremontti Prolla remontoimme, korjaamme ja huollamme kaikki kattotyypit vankalla ammattitaidolla ja pitkän linjan osaamisella. Oli kattomateriaalinasi sitten peltikatto, tiilikatto tai huopakatto, ammattilaisemme taitavat niksit ja salat joilla katostasi rakennetaan näyttävä, kestävä ja toimiva kokonaisuus kotisi suojaksi. Ota yhteyttä, pyydä tarjous ja aletaan hommiin!

Kattoremontti Pro on kattoalan moniosaaja. Autamme kaikissa kattoosi liittyvissä asioissa!

Kattomateriaalin valintaan vaikuttavat tekijät

Kun on aika päättää, millaisesta materiaalista uusi katto rakennetaan, asiaan on syytä paneutua huolella. Kattoremontti Pro asentaa laadukkaasti pelti-, tiili ja huopakatot ja tarjoaa neuvontaa sopivan materiaalin valinnassa. Katto voi kestää oikein asennettuna ja huollettuna kymmeniä vuosia, jopa noin seitsemän vuosikymmentä. Eräs merkittävä tekijä kattomateriaalin valintavaiheessa on materiaaleista ja asennustyöstä koostuva hinta. Uusi vesikate on mittava hankinta, oli sitten kyseessä pelti-, huopa- tai tiilikatto. Myös katon ulkonäöllä on paljon merkitystä: katto näkyy hyvin ja kauas, ja vaikuttaa siten huomattavasti talon yleisilmeeseen. Laadukas ja hyväkuntoinen katto nostaa koko rakennuksen arvoa merkittävästi. Myös ulkopuoliset tekijät vaikuttavat katon vesikatteen valintaan. Aluekohtaiset kaavamääräykset saattavat sanella hyvinkin tarkoin rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia seikkoja, kuten rakennuksen ja sen katon värin sekä materiaalit.

Kattokulma eli vesikatteen jyrkkyyskin vaikuttaa siihen, mitä kattomateriaalia voidaan käyttää. Kun kattokulma on 3 – 5 asteen vaiheella, puhutaan rakennusteknisesti jyrkästä katosta. Käytännössähän tällainen katto vaikuttaa lähes tasaiselta. Tällainen terminologia johtuu siitä, että tätä loivemmat katot yleensä lasketaan tasakatoiksi. (Puhekielessä jyrkällä katolla tarkoitetaan kattoa, minkä jyrkkyyskulma on yli 45 astetta.) Nykyaikaiset kattomateriaalit sopivat yleisesti ottaen kaikenlaisiin jyrkkiin kattoihin. Kovin jyrkän katon rakentaminen tai uusiminen aiheuttaa haasteita työturvallisuuden osalta ja lähes aina myös hankaloittaa asennustyötä. Esimerkiksi hyvin jyrkälle katolle asennettavat kattotiilet voidaan joutua naulaamaan paikalleen yksitellen, kun loivemmalle tiilikaton asennustyöt edellyttävät kiinnityksiä paljon harvemmista kohdista. Tällainen tekee asennustyötä hitaampaa, ja myöhemmin rikkoutuneiden tiilien vaihtaminen on hankalampaa. Pääsääntöisesti kattomateriaalien valmistajat ovat antaneet materiaaliensa kiinnitykseen ohjeet, joilla pyritään varmistamaan materiaalien paikallaan pysyminen ja kiinnitysten pitävyys erilaisissa katto-olosuhteissa. Valmistajat ovat myös saattaneet rajoittaa materiaaliensa käytön vain tiettyyn jyrkkyyyshaarukkaan osuville katoille. Mikäli katto on hyvin loiva, jo kattomateriaalin valinnassa kannattaa hyödyntää Kattoremontti Pron apua ja neuvontaa. Kovin loivalta katolta lumi ja vesi eivät poistu yhtä nopeasti kuin jyrkältä, mikä aiheuttaa omia haasteitaan. Kuten edellä mainittiin, jotkut kattomateriaalivalmistajat ovat asettaneet jyrkkyysrajoituksia materiaaliensa käytölle ja esimerkiksi kattotiilivalmistajilla käyttöhaarukan alapää saattaa olla 10 – 15 asteen kohdilla. Tiilikattoja ei siksi yleensä näekään kaikista loivimmilla katoilla.

Jos kattoa ollaan uusimassa, pitää ammattilaiselta selvittää rakennuksen kattorakenteiden kunto ja kestävyys. Tiilikatto on painava, ja vanhan talon rakenteet eivät ehkä kestä sitä, mikäli talossa on aiemmin ollut jostain toisesta, kevyemmästä materiaalista valmistettu vesikatto.

Tiilikatto vai peltikatto

Tiilikatto vai peltikatto? Molemmissa on etunsa, ja kattomateriaalin valintaan vaikuttaa moni seikka omista mieltymyksistä asuinympäristöön.

Vesikaton äänieristävyys on eräs asumismukavuuteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi liikenteen melu ja sateen ropina voivat olla sellaisia, jotka saattavat häiritä talon asukkaita ja valvottaa öisin. Kattomateriaalin paksuus on yleensä suoraan verrannollinen äänieristyksen tehokkuuteen. Tiiltä pidetään kattomateriaaleista hiljaisimpana. Tuuli tai myrsky eivät yleensä häiritse talon asukkaita. Peltikattoihinkin on nykyään saatavilla lisävarusteina äänieristyselementtejä, jos esimerkiksi sade häiritsee liikaa. Tiilikatto on myös kestävä myrskyn sattuessa, sillä se ei lähde helposti tuulen mukaan.

Tiilikaton ja peltikaton sammaleenpoisto ja muut kunnossapitotyöt

Sammal tuhoaa tiilikaton. Katolle kerääntyneet eloperäiset materiaalit keräävät itseensä kosteutta, mikä hidastaa katon kuivumista. Sammal aiheuttaa tiilikattoon niin sanotun maatumisilmiön, sillä sammal kuluttaa tiiliä, eli ikään kuin syö niitä. Kattosammaleen alla voi olla tiileen syöpynyt reikä, mikä jatkaa kasvuaan sammaleen suojassa. Tiilikatto vaatii siis jonkun verran hoitotoimepiteitä. Kattotiilet tulee puhdistaa ja tarkastaa säännöllisesti, ettei sammalta kertyisi. Tarkoitukseen on saatavilla useita erilaisia kattopesuaineita ja työn voi myös teettää. Tiilikatto voidaan myös suojakäsitellä pari kertaa vuosikymmenessä, mikä omalta osaltaan auttaa pitämään kattoa kunnossa ja helpottaa sen vaatimia säännöllisempiä puhdistustöitä. Tiilikatto tulisi maalata eli pinnoittaa ensimmäisen kerran 20 – 30 vuoden kuluttua asennuksesta, jonka jälkeen tarpeesta riippuen se uudelleenmaalataan 10 – 20 vuoden välein.

Sammalta pidetään enemmän huopa- ja tiilikattojen ongelmana, mutta sitä pesiytyy myös peltikatoille. Peltikatto ei tarjoa samanlaista kasvualustaa ja kiinnittymismahdollisuutta sammalleelle kuin huopakatto ja tiilikatto, joista etenkin tiilikatto vanhetessaan ja rakenteen muuttuessa huokoisemmaksi. Mikäli peltikate on loivahko ja rakennuksen vieressä kasvaa puu, katolle pääsee orgaanista ainetta, josta sammaleen muodostuminen saa alkunsa. Peltikaton sammaloitumisongelmaan auttaa yleensä vesikatteen kattokulman jyrkennys tai talon lähellä olevien puiden karsiminen tai kaataminen. Myös peltikaton sammaloitumisen torjuntaan auttaa sen peseminen ja maalaaminen. Peltikatolla olevien lumiesteiden alta saattaa keväisin löytyä vihreää ainesta, mikä vaikuttaa sammaleelta. Kyseessä on kuitenkin yleensä katolta talven aikana irronnut humustyyppinen aines, mikä ei ole varsinaista sammalta. Humus lähtee puhdistuksen yhteydessä helposti pois.

Tiilikatolta voi joutua pudottamaan lunta talvisin, jotta katon rakenteet eivät rasitu. Tiilikatto on jo itsessään painava. Peltikatoilta lumi yleensä putoaa itsekseen, mutta peltikatoltakin voi joutua pudottamaan lunta, mikäli se ei ole tarpeeksi jyrkkä.

Ajan kanssa tiilikaton tiilet irtoilevat, ja niitä pitää paikkailla. Peltikatto tulee vanhetessaan epäsiistin näköiseksi, kun pinta haalistuu, sen kiilto katoaa ja se alkaa mahdollisesti ruostuakin. Mikäli katto on muuten ehjä, peltikatto voidaan maalata sen ulkoasun kohentamiseksi ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Myös peltikaton tuntoa tulee tarkkailla, sillä kaikki korjaamattomat pintaviat lyhentävät sen käyttöikää. Peltikaton ongelmat liittyvät useimmiten pinnoitteen kulumiseen ja ruosteeseen ja niiden aiheuttamiin reikiintymisiin. Isoimmilta vahingoilta säästytään, kun viat korjaa ajoissa. Ennen paikkamaalausta naarmukohdat puhdistetaan liasta lakkabensiinillä, ja kuivumisen jälkeen ne paikataan siveltimellä kerran tai pari. Peltikate tulee huoltomaalata 10 – 30 vuoden kuluessa asennuksesta, olosuhteista ja käytetystä maalista riippuen.

Peltikatto on siis kestävä ja helppohoitoinen, sillä sille kerääntyy vähemmän roskia ja kevyenä materiaalina se ei rasita talon rakenteita kuten painavammat vesikatot. Peltikatto on myös edullisempi rakentaa kuin tiilikatto. Tiilikatto on kuitenkin paljon näyttävämpi, se kohentaa talon yleisilmettä ja arvoa, ja lisäksi tiilikatolla on peltikattoa huomattavasti parempi äänieristysominaisuus. Tiilikatto on kalliimpi, mutta se voi kestää jopa noin 70 vuotta. Peltikatto kestää oikein huollettuna noin 50 vuotta.

Peltikatto vai huopakatto

Kumpi sopii paremmin, peltikatto vai huopakatto? Huopakatto on yleinen kattomateriaali vapaa-ajan asuntoihin, kesämökkeihin ja piharakennuksiin. Huopakattoa ei aina pidetä kovin hohdokkaana, mutta saatavana on myös palahuopaa, jolla katon ulkoasusta saadaan huomattavasti näyttävämpi. Huopakattoa pidetään yleensä ainoana hyvänä vaihtoehtona erittäin loiville katoille ja tasakatoille. Huopakatto toimii silti myös jyrkillä katoilla ja hyvin erilaisissa rakennuksissa, myös sellaisissa joiden katoissa on paljon erilaisia muotoja ja läpivientejä. Huopa- eli bitumikattoa on helppo työstää, ja liitoksista ja läpivienneistä saadaan hyvin tiiviit. Huopakatot ovat kehittyneet paljon viime aikoina, ja ne saattavat asianmukaisesti asennettuina ja huollettuina kestää yhtä kauan kuin peltikatto, eli jopa puoli vuosisataa. Huopakatto sopii ulkoasunsa puolesta moniin erilaisiin rakennustyyppeihin ja -tyyleihin. Hyvin hoidettu huopakatto voi monen mielestä olla kauniimpi kuin peltikatto, joka haalistuu ja mahdollisesti myös ruostuu ajan kanssa.

Huopakaton ja peltikaton sammaleenpoisto ja muut huoltotyöt

Huopakatto kerää hoitamattomana pintaansa likaa ja sammalta. Sammal aiheuttaa kosteushaittoja ja saattaa heikentää myös saumojen pitävyyttä. Kosteushaitat syntyvät, kun sammal siirtää kosteutta huopakatteen pinnalta kohti juuriaan eli sammalrihmastoa. Tällöin kosteus pääsee vesikatteen alusrakenteisiin. Saumakohdissa tämä edistää liitosten aukemia ja halkeilua. Auringonkin säteily saattaa rasittaa huopakaton pintaa, sillä se kuivattaa sitä ja vähentää huopakermien joustavuutta. Tämä edistää halkeamia, joista katto alkaa ajan kanssa vuotaa. Vain säännöllisellä puhdistuksella huopakatto pysyy ehjänä ja vedenpitävänä. Tosin peltikatoillekin voi kertyä sammalta olosuhteiden ollessa suotuisat, eli jos peltikatto on kovin loiva ja sen vieressä kasvaa puu, jonka eloperäinen aines kertyy katolle. Yleisesti ottaen peltikatto on kuitenkin paljon helppohoitoisempi, sillä sen materiaali ei tarjoa yhtä suotuisaa kasvu- ja kiinnittymisalustaa sammaleelle kuin huopakatto.

Sammaleen ja auringon säteilyn aiheuttamien vahinkojen torjunta huopakatolla edellyttää siis säännöllistä katon irtoroskien poistamista ja katon puhdistamista. Pestylle huopakatolle voidaan tehdä myös sammaleenestokäsittely, joko itse tai teetettynä. Käsittely voidaan uusia muutaman vuoden välein. Tarvittaessa tasahuopakatto voidaan myös pinnoittaa uudelleen. Pinnoituksen yhteydessä katto myös vesieristetään uudelleen ja läpiviennit, mahdolliset vuotokohdat ja halkeamat sekä nurkat vahvistetaan tarvittaessa vahvikekankaalla. Tämän käsittelyn jälkeen huopakatto on taas vesitiivis, ja sen pinta on joustava ja auringon UV-säteilyä kestävä.

Kuten peltikatto, myös huopakatto on Suomen sääolot hyvin kestävä. Se kestää pakkasta, lämpötilojen vaihtelua ja jään sekä lumen aiheuttamia rasituksia. Peltikatto saattaa kuitenkin olla vähemmän hoitoa vaativa, joskaan ei yhtä tyylikäs vaihtoehto. Huopakatto sopii myös useimpiin kattomalleihin ja -tyyppeihin kuin peltikatto.

Huopakatto vai tiilikatto

Huopakatto vai tiilikatto? Tiilikatto voi tulla kalliimmaksi asennusvaiheessa kuin huopakatto, mutta tiilikaton käyttöikä voi olla jopa 20 vuotta pidempi kuin huopakaton, mikä sekin oikeaoppisesti asennettuna ja huollettuna kestää viitisenkymmentä vuotta. Huopakatto on hiljainen, mutta tiilikatto on kaikista katemateriaalivaihtoehdoista ääntä läpäisemättömin. Huopakatto sopii useammalle katolle kuin tiilikatto. Tiilikattoa ei yleisesti ottaen voi asentaa kovin loivalle katolle eikä tasokatolle, kun taas huopakaton voi. Huopakatosta saadaan myös helpommin tiivis läpivientien ja liitosten kohdalta, joten se on monikäyttöisempi kuin tiilikatto. Tiilikatto sen sijaan on komea, nostaa talon arvoa eikä lennä tuulen mukana. Kevyempi huopakatto ei rasita talon rakenteita kuten painava tiilikatto, mutta auringon UV-säteily saattaa kuluttaa sen pintaa ja ajan kanssa aiheuttaa halkeamia.

Huopakaton ja tiilikaton sammaleenpoisto sekä huoltotyöt

Tyypillisesti sammal on sekä tiili- että huopakattojen ongelma. Ainoa tapa torjua sammaleen aiheuttamia kosteushaittoja on suorittaa katon puhdistukset ja pesut säännöllisin väliajoin. Sekä tiili- että huopakatto tarjoavat sammaleelle hyvän kasvualustan, jos eloperäistä ainetta ei katolta säännöllisesti poisteta. Huopakatto saattaa olla sammaleelle jopa otollisempi kasvualusta kuin tiilikatto, mutta kun tiilikate ajan kanssa muuttuu huokoisemmaksi, on sammaleenkasvua torjuttava tiheästi myös tiilikatoilla. Tiilikatto tulee myös maalata uudelleen säännöllisin väliajoin sekä mahdollisesti irronneet tiilet pitää korjata nopeasti. Tosin myös huopakattoon voi syntyä ajan, auringon, kosteuden ja sammaleen myötävaikutuksesta halkeamia, jotka tulee korjata mahdollisimman nopeasti.

Ei ole yhtä pätevää vastausta siihen, valitako huopa-, tiili- vai peltikatto. Valinnassa kannattaa tutustua huolella moniin asennukseen ja käyttöikään vaikuttaviin seikkoihin, jotta osaa valita juuri omalle rakennukselle parhaiten sopivan katemateriaalin. Kattoremontti Pro osaa auttaa niin valinnassa, asennuksessa kuin myöhemmissä korjaus- ja huoltotöissä, oli kyseessä sitten tiili-, huopa- tai peltikatto. Kattoremontti Pro myös asentaa laadukkaasti ja ammattitaitoisesti kaikki katot ja kattomateriaaleille annetaan niiden valmistajien myöntämät pitkät takuut.